sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Tarina appelsiineista,sitruunoista ja muffineistakin

Pitkästä aikaan leivoin muffineja,jotka olivat myös gluteenittomia. Muffineihin tuli hillososetta,mikä teki niistä erittäin meheviä.
Kimmoke leivontaan tuli viikonloppuna,kun kävimme saman kadun  naapurin kanssa poimimassa tästä runsashedelmäisestä puusta pomeransseja.  Näyttävät ihan appelsiineilta kuvassa,mutta ovat tosiaankin  pomeransseja. Puu kuuluu pienen kaupunginosani pienen marketin kauppiaalle,joka on vuokrannut pomeranssipuun takana olevan pienen talon. Kukaan ei näitä hedelmiä kuitenkaan käytä.Saimme häneltä luvan mennä poimimaan hedelmiä eikä taloa vuokrannut nainen ollut silloin kotona,joten emme häirinneet ketään kerätessämme hedelmiä.   Monilla on täällä tällainen puu takapihallaan,mutta harvat käyttävät puun hedelmiä,sillä ne eivät ole sellaisenaan syötäviä. Kun tulin kotiin harmittelin etten poiminut enemmän hedelmiä,mutta ehkä pääsen keräämään  näitä lisää. Pomeranssi on todella aromaattinen sitrushedelmä, ja  Suomessa tunnetaan parhaiten pomeranssin kuivatusta kuoresta jauhettu mauste.  
Pomeranssissa on paksuhko kuori,ei erityisen paljon hedelmälihaa,ja suuri määrä siemeniä. Keitin jonkinlaisen hillososeen muutamasta pomeranssista,johon lisäsin myös vihreää omenaa. Hillososeeseen tuli mukaan myös pomeranssin valkoinen osa. Pomeranssin kuoressa on pektiiniä enemmän kuin tavallisessa appelsiinissa.
Hillososeeseen tuli 3 pomeranssia, 1 vihreä omena sekä ruokosokeria,mikä antoi soseelle tummemman värin. Leikkasin pomeranssin kuoriosaa palasiksi,puristin mehua mukaan ja soseutin kuoripalat ,omenan sekä mehun  monitoimikoneessa mahdollisimman hienoksi soseeksi. Soseeseen lisäsin 2 dl ruokosokeria sekä muutaman ruokalusikallisen sitruunamehua,ja keitin  sosetta noin 20 minuuttia miedolla lämmöllä aina välillä sekoittaen. Sose antoi todella paljon makua muffineille,ja tuli mieleen että saman voisi tehdä tavallisista appelsiineista,Valkoisessa kuoriosassa on  myös runsaasti C-vitamiinia,ja siitä tulee mukaan hieman kirpeyttä,joka tekee näistä muffineista tosi herkulliset.Appelsiineista tehdyn hillososeen tekisin  näin:3 luomu-tai hyvin pestyä appelsiinia halkaistaan,niistä puristetaan mehu ja poistetaan siemenet.  Kuoriosa (myös valkoinen kuoriosa) leikataan palasiksi,ja jauhetaan soseeksi monitoimikoneessa yhdessä appelsiineista puristetun mehun ,vihreän kuoritun omenan sekä sitruunamehun (3 rkl)kanssa. Sose laitetaan kattilaan,lisätään 2 desiä sokeria ,ja seosta keitellään noin puoli tuntia miedolla lämmöllä,aina välillä sekoittaen. Valmiin soseen annetaan jäähtyä.
******************************************************************************
Gluteenittomat appelsiinimuffinit
  • 180 gr pehmeää voita 
  • 2 d sokeria (käytin ruokosokeria)
  • 2 kananmunaa
  • 1½ dl kookoshiutaleita (jauhoin niitä hieman pienemmiksi)
  • 1½ dl jauhettua mantelia
  • 1 dl + 2 rkl  dl maissijauhoa 
  • 3/4 dl Maizenaa
  • 1 tl ksantaania
  • 10 gr leivinjauhetta
  • 2 ½ dl edellä mainittua appelsiinihillososetta
  • 1 dl appelsiinimehua
******************************************************************************
Voi ja sokeri vatkataan kuohkeaksi, minkä jälkeen siihen vatkataan kananmunat ja lopuksi appelsiinihillosose sekä appelsiinimehu. Toisessa kulhossa sekoitetaan keskenään jauhot,ksantaani ja leivinjauhe.  Kuivat ja kosteat ainekset sekoitellaan keskenään. Tämän voi tehdä kakkuvuoassa mutta paistoin nämä muffinivuuissa.Muffineita paistetaan 200 C-asteessa noin 20 minuuttia,tai kunnes muffinin sisään laitettu tikku tulee kuivana ulos.Muffinien annetaan jäähtyä täysin ennen tarjoilua.
Vein muffinit ystävälleni,mutta sitä ennen kävin espressolla torin pienessä kahvikaupassa, ja kysyin tutulta myyjältä haluaisiko hän kenties yhden pomeranssimuffinin...
Ensin Itai irvisti, sillä hän muisti että lapsena hänelle kerrottiin  pomeranssien olevan vain katselua varten sillä hedelmä on niin kirpeä ettei sitä voi syödä. Lopulta hän uskaltautui maistamaankin muffinia ja piti siitä tosi paljon;siinä oli kuulemma täydellinen tasapaino kirpeyden ja makeuden välillä.  Pienehkö happamuus tai kirpeys näissä on juuri se mistä minäkin pidän,ja muffinit ovatkin vain lievästi makeita,joten jos näistä haluaa vähän makeampia voi sokerin määrää lisätä.
Viikko sitten tutustuin myös minulle ennestä tuntemattomaan sitruunalajikkeeseen :kuvassa näkyviin Citrus limetta-sitruunoihin. Täällä niitä kutsutaan makeiksi sitruunoiksi tai persialaisiksi sitruunoiksi. Nämä sitruunat ovat pyöreähköjä ja ohutkuorisia. Ostin 2; olivat muita sitruunoita paljon kalliimpia. Kotona puristin mehuksi ja niistä tulikin aika reilusti mehua.Yllätyin,sillä mehussa ei ollut lainkaan happamuutta;sen sijaan se maistui hieman ruusuiselle. Näistä tehdäänkin enimmäkseen mehua.

torstai 19. tammikuuta 2017

Punalinssi dal-talven lohturuokaa

Minulla on aina erilaisia linssejä keittiössäni. Kesällä käytän niitä enimmäkseen idättämiseen,ja ehkä joskus dosalettuunmutta  kylmällä säällä keittelen niistä keittoja ja muhennoksia,ja suosikkini on ehdottomasti dal punaisista linsseistä. Dal-ohjeita on varmaan yhtä monta kuin kokkiakin,mutta jaan teille tässä postauksessa ohjeen oman punalinssidal-muhennokseeni. Tämä on niin hyvää ja lämmittävää viileällä säällä; dal myös  täyttää vatsan eikä verota paljon kukkaroa.
============================================================
Punalinssi dal-talven lohturuokaa
  • 2½ dl punaisia linssejä
  • 4 keskikokoista tomaattia,kuutioituna
  • 1 vihreä chili,paloiteltuna.
  • 3 murskattua valkosipulin kynttä
  • 1 sentin paksuinen pala inkivääriä,raastettuna
  • 1 iso sipuli
  • tuoretta korianteria
  • ½ tl chilijauhetta
  • 1½ tl jeeraa
  • 1 tl kurkumaa
  • 1 tl murskattuja korianterin siemeniä
  • 1½ tl garam masala maustesekoitusta
  • 3 rkl öljyä (käytin rypsiöljyä)
============================================================
Dal on laitettu kiehumaan

Liotan ensin linssejä noin tunnin,minkä  jälkeen siivilöin ne. Pilko sipuli, lämmitä öljy paksupohjaisessa kattilassa ja lisää öljyyn chilijauhe sekä garam masala. Anna seoksen paistua hetken kunnes niiden tuoksu alkaa kunnolla tuntua. Lisää sipuli ja kuullota sitä keskilämmöllä kunnes  sipuli alkaa hieman saada väriä.Lisää valkosipulimurska,sekä raastettu inkivääri ja paista muutaman minuutin. Lisää nyt linssit,ja vettä noin 0.75 litraa. Lisää murskatut tomaatit, paloiteltu chili,sekä loput mausteet. En lisää suolaa vielä tässä vaiheessa,sillä suola hidastaa linssien keittoaikaa. Chilistä laitoin osan siemenistä,mutten kaikkia jotta siitä ei tulisi liian tulista. Keitä dalia miedolla lämmöllä,kannen alla, noin 25 minuuttia.Jos seos tuntuu liian löysältä,keitä dalia vielä jonkun aikaa. Maista dalia keittämisen jälkeen,ja lisää suolaa maun mukaan. Lisää lopuksi päälle  tuoretta korianteria.
Ma Paussa,intialaiseen katuruokaan keskittyneessä paikassa,kävin syömässä punalinssidalia eräänä saiteisena ja kylmänä päivänä. Tämä aukion puoleinen julkisivu on aika ihana:)
Torilla oli kauniin vihreitä romanescokaalia (onko sillä joku suomenkielinen nimi?)  mutta sen verran muita kaaleja kalliimpi etten ostanut. 

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Burmalainen munacurry

Viikonloppuaamuisin aamiaiseeni kuuluu usein shakshuka,mutta viimeksi tein burmalaista munacurryä,joka itse asiassa voisi olla burmalainen  shakshuka; monet ainekset kun ovat  samoja kuin siinä tutussa shakshukassa. Tässä ohjeessa kananmunat ensin keitetään ja sitten paistetaan kuumassa öljyssä, niin että niiden pinnasta tulee rapea kuori. Kananmunia varten valmistetaan herkullinen tomaattikastike aasialaisilla makuvivahteilla,ja kananmunat lisätään lopuksi kastikkeen joukkoon. Ohje on kotoisin Naomi Duguidin Burma-keittokirjast,ja heti ohjeen nähtyäni halusin kokeilla sitä. Erilainen ja ihana tapa käyttää kananmunia,ja tästä tuli todella hyvää, ja tätä teen takuulla toistekin. Hieman muuntelin ohjetta itselleni paremmin sopivaksi;esim. alkuperäisen ohjeen öljymäärä oli tosi suuri joten pienensin sitä ,ja salottisipuleiden sijaan käytin tavallista sipulia. Lisäsin myös tomaattien määrää,ja käytin vihreää chiliä Cayenne-chilien sijaan mikä teki ruuasta vähemmän tulisen.
******************************************************************************
Burmalainen munacurry

  • 4 suurta,kovaksi keitettyä kananmunaa kuorittuna (8-9 min, keittoaika)
  • 3 rkl rypsiöljyä+3 rkl seesamiöljyä
  • 1 keskikokoinen sipuli,silputtuna
  • 2 murskattua valkosipulin kynttä
  • 1/3 tl kurkumaa
  • ½ tl chilijauhetta
  • 2 tl kalakastiketta
  • suolaa maun mukaan
  • 3 murskattua tomaattia (tai vastaava määrä purkista..)
  • 1 vihreä chili,ohuiksi suikaleiksi leikattuna

******************************************************************************
Ensin valmistetaaan kananmunat:  rypsi-ja seesamiöljyn sekoitus kuumennetaan pannussa hyvin kuumaksi,siihen lisätään kurkuma  ja kananmunat lasketaan varovaisesti kuumaan öljyyn. Niiden pinta alkaa muuttua heti. Alkuperäisessä ohjeessa öljyä oli sen verran että kananmunat uppopaistettiin,mutta pienemmällä öljymäärällä kääntelin munia kunnes niiden pinta oli lähes kokonaan saanut rapean kuoren. Minä en muistanut minne olin laittanut kurkumajauheeni,jonka löysin vasta jälkeenpäin,joten näistä tuli vähemmän keltaisia..
Paistettujen kananmunien annetaan hieman jäähtyä,jonka jälkeen ne halkaistaan,ja ne saavat odotella kunnes kastike on valmis. Kastiketta varten pannuun jääneestä öljystä otetaan talteen 3 ruokalusikallista,ja öljy lämmitetään uudelleen. Paista sipulia muutama minuutti keskilämmöllä,kunnes se on läpikuultavaa,lisää valkosipulimurska ja paista vielä jokunen minuutti. Lisää chilijauhe sekä tomaattimurska,ja anna seoksen kiehua ,aina välillä sekoittaen,kunnes tomaatit ovat pehmentyneet ja nestettä haihtunut, Lisää nyt kalakastike ja suolaa (maista ja tarkista suolan määrä),kohota lämpöä yli keskilämmön ja lisää chilisuikaleet ja sekoita.Lisää kananmunat: leikattu puoli alaspäin,ja kypsennä ruokaa vielä 3 minuuttia.
Tarjoile lämpimänä.
Vaikka vannoin pysyväni jonkun aikaa erossa vehnäjauhoista,en voinut vastustaa tätä filotaikinassa kypsennettyä piirakkaa juusto-pinaattitäytteellä,pitkän lenkin päätteeksi.Tosin otin vain pienen piirakan kun taas ystävä otti suuren..
Alunperin Bulgariasta kotoisin olevan perheen pienessä leipomossa Jaffassa  tehdään filotaikina aamuyöllä. Paikka ei ole varmaan muuttunut siitä kun se perustettiin,mutta burekas-piirakat ovat edelleenkin yhtä hyviä.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Maapähkinäinen parsakaalikeitto ja tutustuin mustaan valkosipuliin

En ole mitenkään innokas keitonsyöjä,mutta kun joku aika sitten oli sisälläkin tosi kylmää  niin keitto tuli ensimmäiseksi mieleen. Sisällä oli kylmää koska ilmastointi/lämmityslaitteeni ei enään toimi,mikä toisaalta ei kauheasti häiritse sillä en muutenkaan sitä juuri käyttänyt. Talvella voi aina lisätä vaatteita ja syödä keittoa,kun taas kosteassa kesäsäässä ei auta vaikka ottaisi kaikki vaatteet pois;D Parsakaali on suosikkikaalejani,ja sitä olen käyttänyt viime aikoina paljonkin;tällä kertaa sitä päätyi tähän herkulliseen keittoon. Maapähkinästä tulee  sekä makua että rakennetta keittoon,ja tähän on parasta käyttää sellaista maapähkinävoita johon ei ole lisätty makeutta. Keitto on myös vegaaninen ,joten se sopii hyvin tammikuun vegaanihaasteeseen.
*******************************************************************************
Maapähkinäinen parsakaalikeitto (3 annosta)
  • noin 300 gr parsakaalia,varsineen (tuoretta tai pakasteesta)
  • 1 iso sipuli,pieneksi paloiteltuna
  • 2 valkosipulin kynttä,murskattuna
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • ½ tl jeeraa eli juustokuminaa
  • ½ tl (tai vähemmän) chilijauhetta
  • 3 rkl soijakastiketta
  • 2½ rkl maapähkinävoita
  • noin litra vettä
*******************************************************************************
Jos käytät tuoretta parsakaalia,leikkaa kukinnot pieniksi,ja tee samoin varren kanssa. Lämmitä öljy keskilämmöllä  paksupohjaisessa kattilassa,lisää jeera sekä chili,ja kun öljy alkaa tuoksua,lisää paloiteltu sipuli. Anna sipulin kuullottua noin 5 minuutin ajan ,sekoitellen. Lisää valkosipulimurska,ja anna paistua muutama minuutti.Lisää nyt parsakaali. Alenna lämpö miedoksi ja pehmennä vihanneksia kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen vesi ,ja keitä kunnes parsakaali on täysin pehmeä. Soseuta keitto sauvasekoittimella,ja laita keitto uudelleen kiehumaan.Lisää nyt soijakastike sekä maapähkinävoi ,ja anna keiton kiehua vielä 5-6 minuuttia. Tarjoile keitto lämpimänä.
Mmm,oli hyvää soppaa.
Kävin tällä viikolla vierailulla ystävän ystävän kattoasunnossa, jossa katon isäntä,sokea mies,on todella taitava tekemään kaikkea. Parvekkeella näin astian jossa mustia valkosipulin kynsiä ,vedessä. Kun kysyin niistä ,Carlos kertoi että oli vahingossa tehnyt virheitä mustan valkosipulin valmistusprosessissa,ja että valkosipulin kynnet olivatkin kuivuneet,mutta kun niitä laittoi  veteen likoamaan niin niistä tuli taas pehmeitä.Musta valkosipulihan on pitkään matalassa lämpötilassa kypsytettyä valkosipulia,jonka tuloksena valkosipuli menettää kitkeryyttään ja voimakasta makuaan  ja siitä tulee makeaa ja hieman siirappimaista.  Carlosilla oli myös pehmeitä mustia valkosipuleja,ja se maku,aah! Mielettömän hyvää.  Nämä kuvassa näkyvät valkosipulin  kynnet olivat sen sijaan täysin kuivia. Carlos oli kypsentänyt valkosipuleitaan 2 viikkoa uunin alhaisimmassa lämpötilassa,ja ajattelin että jos niin teen niin se saattaa näkyä aika ikävästi sähkölaskussa. Tosin Utelias Kokki oli onnistunut valmistamaan mustaa valkosipulia 3 päivässä!
Sain mukaani 6 mustaa ,kuivaa valkosipulinkynttä. Kotona tietenkin jauhoin mustat valkosipulinkynnet jauheeksi,ja nyt kaapissa on pikkuinen purkki mustaa valkosipulijauhetta.Vielä mietin mihin sitä käytän... Kotona muistin myös että olin viime toukokuussa  laittanut valkosipulinkynsiä purkkiin jossa oli etikkaa. Olin täysin unohtanut tuon purkin,ja nyt otin sen esille: valkosipulit olivat edelleenkin vaaleita,mutta pehmentyneet jonkun verran pitkän odottelun jälkeen. Lisäsin lusikallisen ruokosokeria purkkiin,ja laitoin purkin takaisin kaappiin....

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Helpoin ja maukkain gluteeniton lettu juuri nyt

Kuten varmaan huomaa viime aikojen postauksistani,olen täysin ihastunut kikhernejauhoihin.  Monta kertaa olen niitä käyttänyt vuosien aikana,mutta vasta nyt olen huomannut miten monikäyttöisiä ne todellakin ovat. Tein niistä herkulliset pikkuleivät, minkä jälkeen tuli  mönkään mennyt  pastakokeilu,jossa pastaksi aiottu taikina muuntui aineksia lisäten piirakkataikinaksi. Viime aikoina olen viikonloppuaamuisin paistanut suolaisia kikhernelettuja,jotka ovat korvanneet leivän.Kikherneletut ovat todella helppotekoiset, maukkaat ja rapeahkot, eivätkä ne edes ime itseensä paljon rasvaa paiston aikana. Päälle voi laittaa mitä haluaa; viimeksi avokaadosuikaleita ja kirsikkatomaattia.
*******************************************************************************
Kikherneletut (1 hengen lettu)
  • 2 rkl kikhernejauhoa
  • 1 suuri kananmuna
  • noin 30  gr juustoa (käytin lampaanmaitofetaa)
  • ½ rkl vettä
  • muutama rkl silputtua persiljaa
  • 1-1½ rkl öljyä paistamiseen
*******************************************************************************
Kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta sekoitetaan tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi.Taikinan annetaan levätä hetken.Suurin osa öljystä lämmitetään keskikokoisessa paistinpannussa,keskilämmöllä. Taikina kaadetaan pannuun,ja letun pohjan annetaan paistua rapeaksi,minkä jälkeen lettu käännetään (loppuöljy kaadetaan pannuun)  ja paistetaan toinenkin puoli niin että se saa väriä. Tarjoillaan lämpimänä.
Nämä ovat niin hyvät:) Ja todella helppotekoiset:) Samoin kuin  gluteenittomat:)
Ruokahallissa oli taateliviljelijöiden pop up-kauppa.
Taatelilikööriä -ja siirappia.
Ja paras taateli ikinä,jonka bongasin vasta tuossa pop up-kaupassa,vaikka näitä on saanut jo muutaman vuoden. Medjool Bonbon,jumbokokoinen variaatio medjooltaatelista,joka on pehmeä ja kostea,ja mielettömän hyvän makuinen. 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...